Laamavaellus Nuuksiossa

cofJoku on saattanut jo lukea niin riveiltä kuin rivien välistäkin että rakastan luonnossa liikkumista ja eläimiä. Lisäksi innostun helposti kaikesta uudesta ja jännittävästä. Voitte siis kuvitella reaktioni, kun bongasin kaverini Facebook-päivityksestä tilaisuuden mennä laamavaellukselle. Siis LAAMAVAELLUKSELLE! Pulkkilassa sijaitseva laamatila nimeltä Hutko (www.hutko.fi) järjestää vaelluksia, joissa jokainen saa oman laaman talutettavakseen. Eihän tuollaista voi jättää kokematta!

Varasin heti siltä istumalta paikan elokuun vaellukselle Nuuksioon. Homma toimii niin, että voit tutustua laamoihin sivulla http://www.hutko.fi/hutko/laamat/, jonka jälkeen valitset ajankohdan varauskalenterista ja varaat itsellesi parhaiten sopivan laaman. Valitsin Pajun, koska se on todella persoonallisen näköinen ja vilkasluonteinen. Tykkään menosta ja meiningistä! Kerroin suunnitelmistani ystävälleni Tiitille, koska tiesin hänen syttyvän ideasta välittömästi. Myös Tiiti varasi siltä istumalta oman laaman.sdr

Ajoimme innokkaina Nuuksion Kattilaan sunnuntaina 27.8.2017. Niityllä aitaan sidottuna meitä odottikin jo joukko laamoja. Ne suhtautuivat meihin vielä melkoisella varauksella, mutta intoa selvästi riitti sekä meissä että laamoissa.

Aluksi meille kerrottiin lyhyesti laaman käsittelystä ja lähdimme sitten heti matkaan. Alusta lähtien oli selvä, ettei tämä tulisi olemaan siistiä jonossa kulkemista. Laamat poukkoilivat menemään miten sattuu, pysähtelivät syömään ja ihmettelemään, pyrähtelivät ja sinkoilivat. Ja haukkuva corgi pusikossa, se se vasta pelottava olikin, äkkiä pomppimaan sinne tänne! Vastaantulijoilla riitti ihmettelemistä, kun suuri joukko ihmisiä oli sunnuntaikävelyllä laamojen kanssa. Joka ainut nappasi heti puhelimen esiin ja otti kuvia.cof

Kävelimme muutaman kilometrin matkan Saarilammen nuotiopaikalle. Sidoimme laamat kiinni halkoliiteriin, kuvasimme ja rapsuttelimme ja siirryimme sitten nuotiopaikalle syömään eväitä, jotka sisältyivät retken hintaan. Meille tarjottiin voileipiä, makkaraa tai vihiksiä, kahvia, teetä, kaakaota, vaahtokarkkeja ja Oreo-keksejä. Kaikki oli todella hyvää ja laamojen omistaja Anu Koivisto kertoi meille hauskoja faktoja ja kertomuksia eläimistään.dav

Kävelimme takaisin Kattilaan samaa tietä mitä olimme tulleet. Paju oli jo vähän rauhallisempi vaelluskaveri, mutta iloiset pyrähdykset jatkuivat loppuun saakka ja juoksin välillä innolla mukana.

Laamavaellus oli juuri niin antoisa kuin osasin unelmoida! Laamat ovat ihania retkikavereita, eikä niiden kanssa koheltaessa voi kuin nauraa. Sielu sai lepoa koko rahalla, ja ruumiskin sai siinä sivussa liikuntaa 7-8 kilometrin kävelyn verran. Suosittelen Hutkon laamavaellusta lämpimästi kaikille karvaturvista pitäville!

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s