Jumppaohjaajana Worldconissa

Olen ollut himoliikkuja noin 16-vuotiaasta saakka. Kun minulle pari vuotta sitten tarjoutui tilaisuus ohjata entisellä työpaikallani niska-hartiajumppaa, tartuin tilaisuuteen välittömästi. Se olikin yksi parhaista duuneista, mitä minulla on koskaan ollut. Sen jälkeen olen useita kertoja pohtinut ryhmäliikuntaohjaajan tutkinnon hankkimista. En haluaisi toimia kokoaikaisena jumppaohjaajana, mutta tekisin sitä mielelläni kerran pari viikossa.

Kun maailman suurinta scifi- ja fantasiakirjallisuustapahtumaa Worldconia alettiin järkätä Suomeen, tiesin heti, että haluaisin vetää tapahtumassa kevyttä nörtin niska-hartiajumppaa. Tapahtumaa järjestivät ystäväni, joten minun ei tarvinnut kuin kysyä. Niin minusta tuli Suomen Worldconin virallinen jumppavastaava!

Pidin noin reilun puolen tunnin aamujumppia conissa kaksi, yhden torstaina ja yhden sunnuntaina. En yhtään uskaltanut arvata kuinka monta ihmistä jumppaani saapuisi, joten haastoin ainakin yhden kaverin osallistumaan lupaamalla tarjota kaljan. Torstaina ryhmä oli reilu 10 henkeä. Määrä oli sikali erinomainen, että kaikki mahtuivat rinkiin ympärilleni, eikä minun tarvinnut nousta lavalle tai huutaa sen kummemmin. Kaikki näkivät ja kuulivat. Sunnuntaina yllätyksekseni conin uuvuttamia jumppaajia tuli paljon enemmän! Meitä oli yhteensä ehkä 20-30 henkeä (en tajunnut laskea).

DSC_0664

Käsien pyörittelyä torstaiaamun jumppassa. Kuvaaja Henry Söderlund.

Jumppani oli hyvin kevyttä, niskaa ja hartioita vetreyttävää. En halunnut rikkoa kenenkään paikkoja. Vaikka kuinka olin vetänyt jumppaa ennenkin englanniksi, niin vaikeaahan se oli! En tiennyt jokaisen lihaksen englanninkielistä nimeä ja varmasti sekoilin jonkin verran sanoissani, mutta kaikki tuntuivat pysyvän kärryillä ja sain etenkin sunnuntaina paljon kiitosta ja kehuja. Minun jopa luultiin olevan liikuntaohjaaja ammatiltani, joten hyvin vedetty! Lisäksi eräs jenkkirouva kysyi, olenko tehnyt yhtään jumppavideoita. Harmikseni jouduin sanomaan etten ole, mutta se on jotain, mikä kiinnostaisi. Nörtin niska-hartiajumppavideo voisi olla uusi tavaramerkkini.

Kaiken kaikkiaan fiilis conin jälkeen on se, että tykkäisin vetää jumppaa useamminkin. Minua saa siis aina pyytää jumpattamaan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s